Blogi

Lue ajankohtaiset uutiset ja blogi-kirjoitukset.

Datan pelastaminen hyvin vanhalta muistilaitteelta

Meille HammarDatalle tulee välillä hyvinkin iäkkäitä muistilaitteita datapalautuksiin, ihan tätä kirjoittaessa viimeisen viikon sisään meille tuli noin 20 vuotta vanha kovalevy tiedostojen palautukseen. Tietotekniikka edistyy hirmuista vauhtia, ja tuollainenkin noin 20 vuotta vanha kovalevy on “kuin toisesta maailmasta”, se ei enää muistuta moderneja kovalevyä oikein millään tavalla, ei edes ulkoisesti. Yleinen kysymys tällaisissa tilanteissa onkin, että voiko tällaista datapalautusta ylipäätään toteuttaa.

Lähes poikkeuksetta vastaus on, että kyllä pystyy. Meillä on hyvin kattavat työkalut jopa kovinkin eksoottisten, harvinaisten ja myös erittäin vanhojen muistilaitteiden käsittelyyn. Kovin vanhat muistilaitteet ovat myös yleensä rakenteeltaan selvästi yksinkertaisempia, kuin nykyiset, modernit muistilaitteet, eli usein vanhan muistilaitteen datapalautus voi olla myös helpompaa kuin modernin laitteen. Vanhojen muistilaitteiden tallennuskapasiteetti on myös pieni nykyisiin laitteisiin verrattuna, ja tämä nopeuttaa datapalautusprosessia jopa hyvinkin merkittävästi. Keskimäärin vanhojen muistilaitteiden datapalautukset ovatkin siis edullisempia kuin modernien laitteiden tiedostojen pelastamiset.

Joitakin ongelmiakin näiden kanssa kuitenkin ilmenee: suurin ongelma lienee varaosasaatavuus sellaisissa tilanteissa, missä tietojen pelastaminen vaatii varaosien käyttämistä. Yli 10 vuotta vanhaan muistilaitteeseen voi olla vaikeaa löytää varaosia, ja usein joudummekin varaosat tuollaisessa tilanteessa tilaamaan jostain kaukaa maailmalta, mikä tottakai lisää palautuksen ajallista kestoa ja voi vaikuttaa myös yllättävän paljon kustannuksiin, koska näin harvinaisia varaosia myydään yleensä melkoisen kalliilla. Hyvin vanhan kovalevyn varaosat voivatkin siis olla yllättäen kalliimmat hankkia kuin paljon monimutkaisemman ja suuremmalla kapasiteetilla varustetun modernin kovalevyn. Hyvin harvinaisissa tilanteissa (näin on HammarDatan historiassa tapahtunut vain kerran) varaosia ei vanhaan muistilaitteeseen löydy kertakaikkiaan ollenkaan, ja tämä voi tehdä datapalauttamisen tietyissä tilanteissa mahdottomaksi. Mutta tuo on onneksi todella harvinainen ongelma. Vanhojen muistilaitteiden käsittelyssä joudutaan usein käyttämään myös vanhempia datapalautustyökaluja, koska uusimmat ja hienoimmat laitteet eivät yleensä enää vanhoja, esimerkiksi noin 10 vuotiaita muistilaitteita tue ollenkaan. Tämä voi tietyissä tilanteissa aiheuttaa sen, että datapalautus kestää yllättävänkin pitkään, koska nuo vanhemmat datapalautustyökalut ovat yleensä myös paljon hitaampia/kömpelömpiä kuin uusimmat ja hienoimmat työkalut.

Eli joitakin komplikaatioita hyvin vanha muistilaite datapalautuspotilaana voi aiheuttaa, mutta pääosin nämä eivät ole vakavia asioita: varaosat voidaan joutua etsimään “kissojen ja koirien kanssa” ja tilaamaan kaukaa ulkomailta aiheuttaen viivettä datapalautusprosessille, datapalautuksessa voidaan joutua käyttämään hitaita, vanhoja työkaluja yhteensopivuusongelmien peittoamiseksi, mikä jälleen voi hidastaa datapalautusprosessia, mutta pääosin datapalautukset onnistuvat suuremmitta ongelmitta hyvin vanhoiltakin muistilaitteilta. Itseasiassa useimmin tilanne on sellainen, että vanhalta laitteelta datan pelastaminen on jopa nopeampaa, helpompaa ja edullisempaa kuin uusilta muistilaitteilta.

Jos teillä on hyvin vanhoja muistilaitteita vielä tallessa, mistä olisi kuitenkin mukava saada tiedostot vielä palautettua, ne kannattaa toimittaa meille käsiteltäväksi, ja hyvin todennäköisesti tiedostot voidaan teille vanhaltakin muistilaitteelta vielä pelastaa (ja tässäkin tarkistamisessa auttaa ilmainen laitediagnoosimme).

Suosituksia tärkeiden tiedostojen varmuuskopiointiin

Meiltä tiedustellaan usein, että miten tärkeä data kannattaisi varmuuskopioida. Mitään yhtä selkeää suositusta ei tähän kysymykseen voi vastaukseksi antaa, koska ihmisillä olevan datan määrä ja laatu, sekä ihmisten omat preferenssit sekä datan ja atk-laitteiden käyttötavat vaihtelevat niin voimakkaasti ihmisestä ja yrityksestä toiseen. Mutta alla joitain suosituksiamme tärkeän datan varmuuskopiointiin:

Kaikista tärkein yksittäinen muistettava asia on, että on varmuuskopiointitapa mikä tahansa, tulisi varmuuskopiointi ylipäätään muistaa tehdä: pahin tilanne on tottakai, jos mitään varmuuskopiointitapaa ei ole käytössä, tällöin tärkeä data on yhden levyvian päässä vaaratilannetta, missä tarvitaan datapalautusammattilaisen apua tiedostojen pelastamiseksi. Eikä varmuuskopioinnin käyttäminen myöskään liikoja auta, jos varmuuskopioita ei muista tehdä. Tähän auttaa tottakai varmuuskopioinnin automatisointi, mutta on silti tärkeää muistaa tarkistaa, että varmuuskopiointi varmasti toimii (meille tulee aika paljon yhteydenottoja, missä asiakas on mm. luullut, että Applen Time Machine-varmuuskopiointi on ollut päällä ja varmuuskopiot tärkeästä datasta pilvessä turvassa, vain huomatakseen datahävikkitilanteessa, että pilvivarmuuskopiointi ei ollutkaan ajan tasalla syystä tai toisesta. Eli on varmuuskopiointiratkaisu mikä tahansa, tärkeintä on huolehtia, että varmuuskopiot ylipäätään otetaan, ja varmistaa että nämä varmuuskopiot ovat ajantasalla ja varmuuskopiointijärjestelmä varmasti toimii, kuten kuuluu.

Sitten itse niihin varmuuskopiointitapoihin. Yksinkertaisin ja simppelein tapa tehdä varmuuskopio on yksinkertaisesti tallentaa data yhden paikan sijaan kahteen eri paikkaan. Eli jos tapana on normaalisti tallentaa tärkeä data vaikkapa tietokoneen kovalevylle, varmuuskopio olisi hyvin helppoa ottaa sitten vaikkapa ulkoiselle kovalevylle. Tällöin data on kahdessa eri paikassa (tietokoneen kovalevyllä ja ulkoisella kovalevyllä), ja jos toinen näistä kovalevyistä rikkoutuu, on data turvassa vielä toisella levyllä. Tämän ratkaisun etuna on myös hinta: ulkoinen kovalevy on ostettavissa parhaassa tapauksessa jopa alle 50 euron hintaan, ja mitään vuosimaksuja ei ole, ja koska ulkoinen kovalevy on valtaosan ajasta irrallaan tietoverkoista, ei myöskään datavuotoriskiä pahemmin ole (toisin kuin pilvipalveluissa). Tällainen simppeli ja edullinen ulkoiselle kovalevylle datan varmuuskopiointi on helppo kenen tahansa toteuttaa ja tämän kanssa ei ole tarvetta harjoitella pilvipalveluiden tai vastaavien käyttöä. Kopioidaan vain itselle tärkeät tiedostot ulkoiselle kovalevylle sopivin väliajoin ja varmuuskopiot ovat kunnossa. Ja jos tapana on pitää jo lähtökohtaisesti tärkeää dataa ulkoisella kovalevyllä, niin täysin toimiva vaihtoehto olisi tällöin hankkiakin ulkoisia kovalevyjä yhden sijaan kaksi, ja säilyttää tärkeää dataa molemmilla levyillä.

Pilvipalvelut ovat kovasti suosiotaan nostava tapa toteuttaa varmuuskopiointi, ja tarjolla on niin ilmaisia (Time Machine, Dropboxin ilmainen versio, Google Drive, Onedrive jne.) kuin maksullisiakin (esim. Backblaze, Carbonite, CrashPlan jne.) palveluita. Pilvipalvelut ovat monessa mielessä hyvin näppärä tapa toteuttaa varmuuskopiointi ja suuri etu tällä metodilla on, että data on tällöin turvassa fyysisesti kaukana omista tietokoneista: tämä suojaa hyvin esimerkiksi tulipalon aiheuttamaa datahävikkiä vastaan. Pilvipalveluissa tallessa oleva data on yleensä myös hyvin käytettävissä ympäri maapallon, eli tällaiseen dataan pääsee näppärästi käsiksi myös ulkomaanreissulla. Mutta miinuspuoliakin on, oleellisimpana nuo tekniset ongelmat, missä esim. asetusmuutoksen tai verkko-ongelman vuoksi varmuuskopioita ei otetakaan, tämä tulee yllättävän usein asiakkaillemme yllätyksenä. Pilvipalveluvarmuuskopiointi vaatii myös aina verkkoyhteyden, mitä ei tietyissä tilanteissa ja paikoissa välttämättä ole käytettävissä. Isojen datamäärien kohdalla tämän verkkoyhteyden tulisi olla myös nopea; hitaalla verkkoyhteydellä varustettuna suuren datamäärän varmuuskopiointi pilvipalveluun on ikävä ja pitkäkestoinen kokemus. Pilvipalvelun käytettävissä oleva kapasiteetti voi myös joissain palveluissa (etenkin ilmaisissa) tulla yllättävän nopeasti vastaan, tämä kannattaa huomioida oikeastaan heti pilvipalvelua valitessa, jotta valitsee sellaisen palvelun, minkä kapasiteetti riittää omaan käyttöön. Eksoottisempi ongelma olisi tilanne, missä pilvipalveluvarmuuskopiointi palvelu lopetetaan tai sen taustalla oleva yritys menee esimerkiksi konkurssiin: pääseekö tällöin varmuuskopioihinsa käsiksi? Tuollaisia tapauksia on maailmalla ollut jo jokunen, eli asia on hyvä pitää mielessä. Ja viimeisenä, aika paljon julkisuutta saaneena ongelmana on tietovuodot, eli pilvipalveluiden kohdalla on aina riski sille, että hakkeri tai muu taho pääsee pilvessä tallessa olevaan dataan käsiksi. Pilvipalveluvarmuuskopio on jatkuvasti verkossa, ja siksi on potentiaalinen vaara sille, että siihen pääsee ei-toivottu taho käsiksi. Tulevaisuudessa voi ongelmaksi myös muodostua hyökkäykset pilvipalveluita ja niiden servereitä sekä niillä säilytettyä dataa vastaan (mitä enemmän ja arvokkaampaa dataa näissä palveluissa tulevaisuudessa säilytetään, sitä kiinnostavammaksi kohteeksi nämä muodostuvat jopa esimerkiksi terroristeille).

Meidän kokemuksemme ilmaisista pilvipalveluista ovat pääasiassa hyviä, oleellista on vain varmistaa, että varmuuskopiot varmasti tallentuvat pilvipalveluun, ja että ilmaisen palvelun tarjoama tallennuskapasiteetti riittää hyvin omaan käyttöön. Maksullisissa pilvipalveluissa vaihtelu palvelun hinnan ja laadun suhteen on jo paljon laajempaa, mutta yleisesti ottaen suositeltavia palveluita ovat mm. Idrive, Backblaze ja Acronis.

Pienten datamassojen kanssa yksi näppärä ja mukavasti matkassakin mukana kulkeva ratkaisu on datan tallentaminen laadukkaille muistitikkuille, tietenkin vähintään kahdelle sellaiselle. Muistitikut ovat edullisia ja laadukkaat muistitikut kestävät hyvin käyttöä (yleensä niillä onkin vähintään 5 vuoden takuu). Esimerkiksi Kingstonilla ja Transcendilla on useita laadukkaita muistitikkumalleja tarjolla, kunhan ei aivan kaupan edullisinta mallia valitse. Suuri etu esimerkiksi ulkoisiin kovalevyihin verrattuna muistitikuissa on, että ne kestävät tippumisia, kolahduksia, tärinää yms. selvästi paremmin. Pilvipalveluihin nähden etuna on, että tietovuotojen riski on pienempi, varmuuskopioiden ajantasaisuus on nopeaa ja vaivatonta tarkistaa, varmuuskopiointiin ei tarvitse internet-yhteyttä ja maksullisiin pilvipalveluratkaisuihin nähden muistitikut ovat myös usein selvästi edullisempi tapa varmuuskopioida dataa.

SSD-levyjä ei vielä tässä vaiheessa voida pitää hyvänä teknisenä ratkaisuna varmuuskopioinnille johtuen tämän tekniikan ikävästä tendenssistä fataaleihin, eli pysyvään datahävikkiin johtaviin vikoihin. Laite, miltä datapalautus ei ole aina edes lähtökohtaisesti mahdollista ammattilaisenkaan toimesta, ei ole hyvä paikka säilyttää turvallisesti tärkeää dataa. Jos kuitenkin SSD-levy on jostain syystä haluttu varmuuskopiointiratkaisu, Samsungin SSD-levyt ovat näistä teknisesti parhaimpia datan turvalliseen säilyttämiseen.

NAS-asemat ja RAID-pakat ovat myös hyvä vaihtoehto varmuuskopioinnille; näiden ratkaisujen etuna on hyvä kestävyys. Tyypillinen varmuuskopiointiin käytetty RAID-pakka on RAID 1, RAID 5 tai RAID 10, ja kaikki nämä järjestelmät kestävät vähintään yhden kovalevyn rikkoutumisen. RAID 1 järjestelmässä kovalevyjä on tyypillisesti 2 kappaletta, muissa järjestelmissä niitä on 3 tai enemmän. Tällainen järjestelmä siis sisältää jo lähtökohtaisesti sisäänrakennettuna suojan ainakin yhden kovalevyn vioittumista vastaan, ja kunhan RAID -pakan virhekoodit huomaa vain välillä tarkistaa, jotta huomaa korvata rikkoutuneen levyn uudella ja toimivalla, on tällainen järjestelmä hyvin luotettava ja pitkäikäinen tapa säilyttää dataa. RAID 5 ja 10 -pakat ovat myös meillä HammarDatalla suosiossa. RAID -pakat voivat olla melko kalliita hankkia: laadukas, hyvistä komponenteista kasattu RAID 10 -pakka voi maksaa jopa yli 1000 euroa, eli nämä eivät aina ole kovin edullisia hankkia. Edullisemman RAID 1 -pakan (missä siis kaksi kovalevyä) voi saada alimmillaan jopa noin 200 euron hintaan, mutta tällainen järjestelmä ei ole enää yhtä luotettava kuin nuo kalliimmat RAID 5 ja 10 -pakat. Meidän suosituksemme onkin, että jos päätyy toteuttamaan varmuuskopiot tällaisen RAID -järjestelmän avulla, tulisi siihen satsata reilusti, jotta järjestelmä varmasti palvelee odotusten mukaisesti. Aivan liian usein meille tulee datapalautuksiin rikkoutuneita RAID -järjestelmiä, missä vioittumisen syyksi osoittautuu huonolaatuiset komponentit. Hyvää RAID -pakkaa ei tule pilata halvoilla, vikaherkillä kovalevyillä, vaan satsata kerralla kunnollisiin: hyvin luotettava RAID -järjestelmä olisi esimerkiksi laadukas Qnapin, Asuksen tai vaikkapa Synologyn RAID -järjestelmä, minne itse asentaa laadukkaat HGST:n, Hitachin tai Toshiban kovalevyt sisälle. Laadukas ja hyvin ylläpidetty (muistaa tarkistaa laitteen virhekoodit välillä, vaihtaa vialliset levyt nopeasti uusiin ja toimiviin) RAID -järjestelmä on erittäin luotettava tapa säilyttää tärkeää dataa jopa hyvinkin pitkän aikaa. Tällaiset järjestelmät toimivat usein verkkolevyinä, joten näihin pystyy kotiverkossaan helposti tallentamaan dataa, vaikka usealta eri laitteelta. Oikeastaan ainoat merkittävät heikkoudet tällaisessa järjestelmässä ovat herkkyys tippumisvaurioille (kannattaakin miettiä tällaisen järjestelmän sijoitus hyvin tarkkaa, ja yrittää varmistaa, että tällainen järjestelmä ei pääsisi missään tilanteessa tippumaan tai muuten kärsimään voimakasta fyysistä iskua), mahdolliset ukkosvauriot (kannattaakin siis aina käyttää tällaisen kanssa riittävää suojausta ukkosia vastaan) ja tietenkin sitten harvinaisemmat katastrofaaliset tilanteet, kuten tulipalo.

Kaiken kaikkiaan erilaisia hyviä varmuuskopiointiratkaisuja on useita, mutta tärkeintä olisi vain ylipäätään muistaa ottaa varmuuskopiot ja varmistaa, että ne ovat toimivat ja ajantasalla. Kun tuon muistaa ja toimii sen mukaisesti, niin melkolailla miten tahansa teknisesti toteutettu varmuuskopio tulee palvelemaan paremmin kuin hyvin.

Lisää aiheesta mm. näiden linkkien takana:

https://www.tomsguide.com/us/best-cloud-backup,review-2678.html

https://blogs.helsinki.fi/opiskelijan-digitaidot/4-tietoturva/4-2-suojautuminen-uhkatekijoilta/tiedostojen-varmuuskopiointi/

https://www.mikrobitti.fi/uutiset/tietokoneen-data-turvaan-helposti-3-tapaa-varmuuskopioida-tiedot-pilveen/e8648bc9-b745-3db9-9922-7dc773f5b4a0

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002849480.html

https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/tallennatko-kuvasi-kovalevylle-tai-pilveen-ja-luulet-niiden-olevan-turvassa-nailla-vinkeilla-sailytat-tarkeimmat-valokuvasi-200922010/

Kovalevyn kapasiteetin vaikutus tiedostojen pelastamiselle

Tiivistäen voidaan sanoa, että mitä suurempi on kovalevyn kapasiteetti, sitä vaikeampaa tai pikemminkin työläämpää siltä on pelastaa dataa. Tämä on lyhyt vastaus kysymykseen “miten kovalevyn kapasiteetti vaikuttaa tiedostojen pelastamiseen?”. Todellisuudessa tilanne on tottakai monimutkaisempi, ja tiedostojen pelastamiseen vaikuttaa monet muut asiat, kuin pelkkä levyn kapasiteetti, ja suurikapasiteettiseltakin levyltä voi olla helppoa pelastaa dataa, jos levyvika on lievä ja/tai laitteen design muuten datapalautusten kannalta hyvä ja selkeä, siinä missä pienikapasiteettiselta levyltä voi olla hyvinkin vaikeaa pelastaa dataa, jos levyvika on riittävän vakava ja/tai laitteen design on ongelmallinen datapalautusten kannalta.

Mutta kaikesta monimutkaisuudestaan huolimatta kyllä tuo nyrkkisääntö “mitä suurempi on kovalevyn kapasiteetti, sitä vaikeampaa levyltä on dataa pelastaa” on hyvä pitää mielessä kovalevyhankintoja tehdessään. Kannattaa aina valita pienin mahdollinen kovalevy, mikä omaan käyttöön riittää. Tästä on moniakin etuja: yleensä ottaen pienempikapasiteettiset kovalevyt ovat suurempikapasiteettisia edullisempia, joten kovalevyhankinnat ovat näin edullisempia. Monien tilastojen mukaan myös suurempikapasiteettiset kovalevyt rikkoutuvat keskimäärin helpommin kuin pienempikapasiteettiset levyt, joten kooltaan pienemmän levyn valinta lisää käytössä olevien kovalevyjen kestävyyttä ja luotettavuutta. Ja todellakin lopuksi, jos levyvika sitten sattuu osumaan kohdalle, niin pienempikapasiteettiselta levyltä on keskimäärin helpompaa ja edullisempaa pelastaa dataa. Näistä syistä kannattaakin siis aina valita pienin mahdollinen omaan käyttöön sopiva kovalevy.

Mitä suuremmaksi kovalevyn kapasiteetti kasvaa, sitä monimutkaisemmaksi sen sisärakenne muuttuu: tämä pätee niin mekaanisiin kovalevyihin kuin myös SSD-levyihin. Mekaanisissa kovalevyissä suurempi kapasiteetti lisää datalevyjen ja lukupäiden määrää tehden levyn sisärakenteen monimutkaisemmaksi, ja rakenteen monimutkaistuessa levyrikkojen riski kasvaa ja tyypilliset levyrikot ovat selvästi vakavampia, kuin pienempikapasiteettisten ja yksinkertaisemmalla levyrakenteella varustettujen levyjen kohdalla. SSD-levyissä suurempi kapasiteetti lisää muistipiirien määrää ja kokoa sekä tekee levyn muistiohjaimen työstä raskaampaa. Nämä asiat jälleen lisäävät levyn vikaherkkyyttä ja muuttavat vikatilanteet keskimäärin merkittävästi vaikeammiksi, kuin mitä ne olisivat vähemmän muistipiirejä sisältävien SSD-levyjen kohdalla. Aivan samaan tapaan, kuin suurempi määrä sähkölaitteita ja liikkuvia osia lisää auton vikaherkkyyttä verrattuna simppelimmällä rakenteella varustettuihin autoihin (ja myös korjaaminen voi yksinkertaisella rakenteella varustetun auton kanssa onnistua “keneltä vain” vasaralla ja teipillä, siinä missä uusi, runsailla sähkölaitteilla varustettu auto vaatii tyypillisesti osaavaa, erikoistyökaluin varustettua merkkihuoltoa), suurempi kapasiteetti lisää kovalevyjen monimutkaisuutta ja sitä kautta vikaherkkyyttä ja vikatilanteiden vakavuutta.

Mutta vaikka kapasiteetilla on merkitystä kovalevyjen luotettavuuteen ja tiedostojen pelastamiseen levyiltä, on silti paljon tärkeämpää valita laadukkaita levyjä heikkolaatuisten sijaan. Levyn laadulla on paljon suurempi merkitys levyn kestävyyteen, kuin mitä levyn kapasiteetilla. Laadukas 8 terainen HGST:n kovalevy kestää paremmin käyttöä kuin huonolaatuinen Seagaten DM-sarjan 3 tai 4 teran kovalevy. Eli vaikka suosittelemme ostamaan pienimmän mahdollisen levyn, mikä omaan käyttöön sopii, niin vielä tärkeämpää on välttää ongelmallisia levyjä ja suosia laadukkaita, kestäviä kovalevyjä: HGST, Hitachi ja Toshiba ovat kestäviä merkkejä tilastojen valossa, siinä missä Western Digital ja erityisesti Seagate ovat ongelmallisia merkkejä kestävyyden suhteen. Tämä on kapasiteettia merkittävästi oleellisempi asia kovalevyhankintoja tehdessä, mutta pienimmän omaan käyttöön sopivan kovalevyn valinta parantaa tilannetta entisestään tekemällä tiedostojen palauttamisen vikatilanteessa helpommaksi ja edullisemmaksi. Onkin oleellista muistaa, että keskimäärin datan palauttaminen on aina (vikatyypistä riippumatta) edullisempaa pienemmältä levyltä, kuin suuremmalta. Suuremman levyn kohdalla mahdollisesti tarvittavat varaosat ovat jopa selvästi kalliimpia ja luettavaa levypintaa on merkittävästi enemmän, kuin pienemmissä levyissä. Suuremmalla kapasiteetilla varustetun kovalevyn monimutkaisempi rakenne vaikeuttaa datapalauttamista ja lisää tarvittavaa työmäärää.

Tämä hintaero voi olla hyvinkin suuri: esimerkiksi loogisella vialla varustetun 1 teran kovalevyn datapalautus onnistuu meillä 80 euron hintaan, siinä missä vaikkapa 5 teran levyn kohdalla veloitus kasvaa lähes kaksinkertaiseksi. Vakavasti lukupäävikaisen kovalevyn kohdalla (erittäin vakavasta levyviasta siis kyse, kalleimman pään datapalautuksia), etenkin tilanteessa, missä myös kovalevyn datalevypinnat ovat vaurioituneet, hintaero on vielä suurempi: 1 teran kovalevyn kohdalla datapalautus voi varaosineen, töineen ja alveineen onnistua jopa noin 300 euron hintaan. 5 teran kovalevyn kohdalla palautushinta kapuaa herkästi aivan vähintään 650 euroon, ja korkeampikin hinta on mahdollinen, eli hintaero voi kasvaa jopa merkittävästi yli kaksinkertaiseksi. Tämäkin on siis yksi asia, mikä kannattaa huomioida uutta kovalevyä omaan käyttöön ostaessa; pienempi levy on edullisempi ostaa ja siltä on myös edullisempi toteuttaa datapalautus, jos vikatilanne osuu kohdalle.

Uudenlaiset kannettavien tietokoneiden rakenneratkaisut haasteena tiedostojen palautuksille

Kuluttajat suosivat nykyään pieniä, kompakteja näppäriä laitteita, ja tämä näkyy myös kannettavien tietokoneiden rakenteissa: ne kutistuvat jatkuvasti, muuttuvat ohuemmiksi laitteiksi, kevyiksi ja helposti mukana kulkeviksi. Valitettavasti, vaikka tällainen laitedesign onkin näppärä itse laitteen käytön kannalta, voi se olla hyvinkin merkittävä hankaloittava tekijä tiedostojen pelastamisen suhteen. Mitä kompaktimpi, tiiviimpi on laitteen rakenne, sitä herkemmin ne tuppaavat rikkoutumaan, ja sitä hankalammin työstettäviä tällaiset laitteet myös yleensä ovat. Merkittävä käänne huonompaan tapahtui jo vuonna 2016, jolloin Apple julkaisi uudistuneen version Macbook Pro-kannettavastaan. Tässä versiossa tietokoneen SSD-kovalevy oli suoraan juotettu kiinni tietokoneen emolevylle, mikä teki tiedostojen pelastamisesta tällaiselta koneelta hyvin hankalaa ja kallistakin. Vuoden 2018 kesällä Apple päivitti jälleen Macbook Pro-mallistoaan, ja sen sijaan, että he olisivat kuunnelleet kritiikkiä laiterakenteensa suhteen, tilanne datapalautusten ja monen muunkin asian suhteen meni tässä uusimmassa Macbook Pro-versiossa merkittävästi entistä huonompaan suuntaan. SSD-kovalevy on edelleen juotettu kiinni suoraan koneen emolevyyn, mutta nyt myös tietokoneen “datapalautusportti” on poistettu koneen rakenteesta tehden tietojen pelastamisen näiltä tietokoneilta todella vaikeaksi, kalliiksi ja monissa tapauksissa jopa suoraan mahdottomaksi.

Tämä rakenne on ikävä jo ihan normaalin tietokonehuollonkin suhteen: jos tietokoneen suhteellisen edullinen SSD-levy rikkoutuu, olisi tietokoneen korjaaminen “normaalilla” tietokonedesignilla (eli missä SSD-levy ei ole juotettu emolevylle kiinni) helppoa: korvataan vain rikkoutunut SSD-levy uudella, tarkoittaa muutaman ruuvin avaamista, vanhan rikkinäisen levyn poistamista ja uuden asentamista tilalle, taas muutama ruuvi kiinni ja asentamaan MacOS:ää. Operaatio vie ammattilaiselta alle tunnin aikaa ja varaosineen töineen kaikkinensa operaation hinta voi jäädä jopa noin 100 euron tietämille (riippuen tietysti SSD-levyn kapasiteetista ja sitä kautta varaosan hinnasta). Mutta tällä uudella tietokonerakenteella, mitä 2018 vuoden Macbook Pro:ssa käytetään, missä SSD-levy onkin kiinteästi juotettu emolevylle kiinni, niin koneen korjaaminen voi suhteellisen edullisen SSD-vaihdon sijaan vaatiakin jopa koko emolevyn vaihtamista, mikä nostaa pahimmillaan 100 euron korjauskustannukset jopa 1000 euroon ellei ylikin. Tämä ongelma on siis valtava jo ihan normaalin tietokonehuollon osalta, ja herättää ikäviä ajatuksia myös tällaisen laitedesignin ekologisuudesta: tämä on merkittävä askel kohti “kertakäyttöläppäreitä”, missä suhteellisen pienikin koneen vika pakottaa ostamaan uuden tietokoneen rikkoutuneen tilalle johtuen tällaisella rakenteella varustetun tietokoneen vaikeasta ja kalliista korjattavuudesta. Lisäksi tällainen rakenne estää tehokkaasti tietokoneen päivittämisen esimerkiksi suuremmalla keskusmuistilla tai levytilalla (tai ainakin tekee tällaisen päivittämisen hyvin kalliiksi johtuen operaation hankaluudesta), joten perinteinen tapa pidentää kannettavan tietokoneen käyttöikää ei päde tällaisella rakenteella varustettuun tietokoneeseen.

Aivan samaan tapaan kuin tämä on ongelma tietokoneen huollolle/korjaamiselle, se on haaste myös tiedostojen pelastamiselle: suoraan emolevylle juotetun kovalevyn käsittely on merkittävästi hankalampaa tietojen palautus -työssä, kuin olisi perinteisellä, juottamattomalla rakenteella varustetun levyn. Sen lisäksi, että tämä rakenne lisää tietojen pelastuksen työmäärää ja sitä kautta kustannuksia, se lisää osittain myös työhön liittyvien komplikaatioiden riskiä, ja näin ollen alentaa datapalautuksen onnistumisen todennäköisyyttä. Arvioimme, että tällaisella designilla varustetun kannettavan tietokoneen tiedostojen pelastamisen hinta tulee olemaan keskimäärin jopa 50-100% kalliimpaa, kuin perinteisellä, normaalilla rakenteella varustetun, ja tiettyjen levyvikojen kohdalla hintaero voi olla jopa moninkertainen (mitä lievempi levyvika, sitä enemmän suhteellisesti tällainen rakenne datapalautuksen hintaa nostaa). Lisäksi tiettyjen, onneksi suhteellisen harvinaisten, levyvikojen kohdalla tiedostojen pelastaminen voi olla jopa täysin mahdotonta tällaisen laitedesignin kohdalla, mikä on hyvin ikävä asia, ja meidän näkökulmastamme tämän laiterakenteen suurin, ja anteeksiantamaton ongelma. Ei ole mitään ikävämpää, kuin ilmoittaa tiedostoistaan huolestuneelle asiakkaalle, että miltä tahansa tietokoneelta olisimme voineet ongelmitta pelastaa datanne, mutta tämän koneen rakenne ja design on tehty tietoisesti sellaiseksi, että tätä datapalautusta ei voida toteuttaa; tällaista meidän ei tulisi koskaan joutua kertomaan asiakkaallemme, mutta uuden Macbook Pro:n kohdalla tämä on mahdollista.

On hienoa, että tietotekniikkalaitteiden rakenne menee käyttökelpoisempaan suuntaan, ja että ihmiset saavat markkinoilta sellaisia laitteita, mitä haluavat käyttää, mutta joskus laitedesignin voi viedä liian pitkälle tehden sellaisia ratkaisuja laitteen rakenteessa, mitkä ovat haitallisia niin ympäristölle (korjauskelvottomia laitteita; kertakäyttökulttuurin leviäminen jopa hyvin kalliisiin atk-laitteisiin; tällaisia laitteita ei voi myöskään päivittää laitteen käyttöiän pidentämiseksi) kuin laitteen omistajalle (laitetta ei voi päivittää, laitteen huoltaminen/korjaaminen kallista ja vikatilanteessa myös tiedostojen pelastaminen kallista tai jopa mahdotonta).

Kuluttajien olisikin hyvä olla tietoisia tällaisista hankalista laiterakenteista sekä tällaisen laiterakenteen vakavistakin seurauksista, ja äänestää tarvittaessa lompakollaan tällaista laitedesignia ja sen leviämistä vastaan.

Asiasta voi lukea lisää mm. seuraavista lähteistä:

https://bgr.com/2018/07/23/new-macbook-pro-2018-problems-ifixit-lol/

https://www.wired.com/review/apple-macbook-pro-2018/

Tiedostojen palauttaminen puhelimelta tai tabletilta – helppoa vai haasteellista?

Meille HammarDatalle tulee nykyisin paljon yhteydenottoja tablettien ja erityisesti puhelimien tietojen palautuksista.

Tilanteita on monenlaisia, joskus puhelin on rikkoutunut joko itsekseen tai se on voinut vaikkapa tippua lattialle tai veteen, minkä jälkeen laite ei ole enää toiminut normaalisti. Joskus puhelin on mennyt “sekaisin” esimerkiksi epäonnistuneen päivitysasennuksen yhteydessä.

Hyvin yleinen tilanne on myös sellainen, missä puhelimelle on syystä tai toisesta asennettu käyttöjärjestelmä uusiksi eli tehty ns. tehdasasetuksille palauttaminen.

Vaikka tietojen palauttaminen usein onkin mahdollista, ja olemme monet kerrat saaneet kadonneet tiedostot pelastettua takaisin asiakkaalle, niin valitettavasti tietojen pelastaminen puhelimilta ja tableteilta on keskimäärin haasteellisempaa kuin oikeastaan miltään muulta muistilaitteelta; siksi peräänkuulutammekin varovaisuutta datan säilyttämisessä puhelimilla/tableteilla.


Tietojen pelastaminen puhelimilta ja tableteilta on keskimäärin haasteellisempaa kuin oikeastaan miltään muulta muistilaitteelta.HammarData

Syyt siihen miksi puhelimet ja tabletit ovat niin hankalia datapalautuskohteita on useita, mutta pääasiassa nuo ongelmat liittyvät tapaan, miten tieto tallentuu näille laitteille.

Esimerkiksi puhelimissa data on tallentuneena usein puhelimen sisäiselle muistille (jos data on tallennettuna erilliselle muistikortille, on tietojen pelastaminen usein huomattavasti helpompaa ja varmempaa, eli kannattaakin, jos vain mahdollisuus tähän on, tallentaa mahdollisimman kattavasti puhelimen tiedostot, erityisesti kuvatiedostot, erilliselle muistikortille puhelimen sisäisen muistin sijaan), ja tämä muisti, tai tarkemmin ottaen muistipiiri, on integroitu laitteen piirilevylle.

Se on siis fyysisesti juotettu kiinni laitteen piirilevylle, ja hyvin usein moderneissa älypuhelimissa tämä muistipiiri on jollain tavalla suojattu, mikä estää tämän muistipiirin juottamisen irti puhelimesta ja sen datasisällön suoran lukemisen.

Jos laite on siis rikki, siihen ei tule enää virtaa tai se ei kykene piirtämään mitään kuvaa ruudulleen, niin tällöin tuo suojattu ja laitteen piirilevylle integroitu muistipiiri tyypillisesti estää tiedostojen pelastamisen rikkoutuneelta puhelimelta/tabletilta.

Tämä on hyvin ikävä tilanne, koska vastaavassa tilanteessa esimerkiksi muistitikun tai muistikortin kohdalla datapalautus voitaisiin ongelmitta toteuttaa, koska niissä muistipiirit eivät ole suojattuja samaan tapaan kuin älypuhelimissa ja tableteissa.

Toinen ongelma on ihan puhtaasti näiden laitteiden muistiteknologia: älypuhelimet ja tabletit käyttävät flash-muistitekniikkaa, mikä esimerkiksi tiedostojen poisto- ja päällekirjoitustilanteissa (mistä esimerkkinä tuo laitteen tehdasasetuksille palauttaminen) tekee tietojen palauttamisen heti haasteellisemmaksi, kuin mitä se on vaikkapa mekaanisten kovalevyjen kohdalla.

Kolmas, vähän yllättäväkin ongelma, näissä laitteissa on se, että kaikki puhelimet ja puhelinversiot eivät ole hyvin tai jopa ollenkaan tuettuja tiedostojen palautus -työkalujen kanssa. Esimerkiksi Windows Phone -puhelimet (Nokia Lumia yms.) ovat todella huonosti tuettuja tietojen palautus -työkalujen kanssa, ja siksi näiltä laitteilta tiedostojen pelastaminen voi olla hyvin haasteellista, jopa mahdotonta.

Lisäongelmia aiheuttavat myös jatkuvasti päivittyvät laitteet, eli esimerkiksi vanhempaan IOS tai Android -versioon voi olla hyväkin datapalautustyökalutuki, mutta uusimpaan versioon ei olekaan. Tätä blogi-kirjoitusta tehtäessä (10.5.2018) esimerkiksi uusin versio Androidista ei ole vielä tuettuna datapalautustyökalujen suhteen, eli siltä tietojen pelastaminen on tällä hetkellä mahdotonta.

Miksi tiedostojen palauttaminen on välillä haastellista – jopa FBI:n mielestä

Älypuhelimien muistipiirien suojaus on niin voimakasta, että tuo saattaa pahimmillaan estää tiedostojen palauttamisen tällaiselta laitteelta jopa kokonaan.

Tämä ongelma korostuu entisestään suosittujen Apple iPhone -puhelimien kohdalla, joissa tuo muistipiirisuojaus on niin vahva, että esimerkiksi Yhdysvalloissa FBI syyttää Applea suoraan rikollisten suojelemisesta: rikollisten(kin) käyttämien iPhone -puhelimien suojaus on niin vahva, että niiltä ei saada todistusaineistoa kaivettua ulos edes FBI:n forensiikkalaboratorioissa.


iPhone -puhelimien suojaus on niin vahva, että niiltä ei saada todistusaineistoa kaivettua ulos edes FBI:n forensiikkalaboratorioissa.HammarData

Saman suojauksen vuoksi myös tiedostojen pelastaminen on iPhone – ja iPad -laitteilta kovin useissa tilanteissa jopa mahdotonta.

Tiedostojen palautus uusilta puhelimilta ja tablet-laitteilta?

Sen sijaan, että Apple tulisi tässä vastaan kuluttajaa, ja korjaisi tilannetta sellaiseksi, että tiedostojen pelastaminen olisi mahdollista laitteiden rikkouduttua, niin he itseasiassa vain entisestään vahvistavat tuota puhelinsuojaustaan, eli mitä uudempi iPhone- ja IOS -versio on käytössä, sitä varmemmin tiedostojen pelastaminen laitteelta on vaikeaa tai jopa täysin mahdotonta.

Vaikka tiedostojen palauttaminen erityisesti rikkoutuneilta älypuhelimelta voi olla hyvin haasteellista, tai jopa suoraan mahdotonta, onnistuu tietojen pelastaminen kuitenkin monissa tilanteissa (etenkin jos puhelimen data on vain poistettu, ja laite on muuten ehjä), ja siksi tällaisissakin tilanteissa kannattaa heti ottaa meihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla, niin autamme tällaisen laitteen datapalauttamisessa.

Varmuuskopiointi on paras turva puhelimen ja tabletin tiedostoille

Paras turva pysyviä datahävikkejä vastaan on kuitenkin jatkuva puhelimen/tabletin tärkeän datan varmuuskopiointi esimerkiksi pilvipalveluun tai omalle tietokoneelle, sekä mahdollisuuksien mukaan erillisen muistikortin suosiminen tallennusvälineenä puhelimen oman sisäisen muistin sijaan.

Lue lisää aiheesta

Lisää asiasta voi lukea mm. tämän uutisen kautta, ja englanninkielisenä tätä asiaa on uutisoitu valtavasti USA:n suunnalla, alla yksi mielenkiintoinen englanninkielinen uutinen asiasta:

http://www.iltalehti.fi/digi/2016021821136877_du.shtml

https://www.cnet.com/news/apple-vs-fbi-one-year-later-still-stuck-in-limbo/

Kovalevyt vertailussa: SSD vs. HDD – Kumpi on turvallisempi datan säilytykseen?

Flash -muistiin pohjaava SSD -levy vastaan perinteinen mekaaninen HDD -kovalevy – kumpi on turvallisempi paikka säilyttää dataa?

Vastaus on monille yllätys.

Valtaosa nykyisin myytävistä uusista tietokoneista sisältää jo SSD -levyn perinteisen mekaanisen kovalevyn sijaan. Lisäksi monet kuluttajat päivittävät jopa vanhempien tietokoneiden mekaanisia kovalevyjä nopeampiin SSD -levyihin nopeuttaakseen tietokoneensa toimintaa.

Ja tottahan se on, SSD -levyt ovat huomattavasti nopeampia kuin perinteiset mekaaniset kovalevyt, ja tuollaisesta päivityksestä on merkittävä hyöty koneen käytettävyyden ja nopeuden suhteen.

Mutta millä tavoin SSD -levy vaikuttaa koneella olevan tärkeän datan, esimerkiksi rakkaiden kuvien tai kriittisen työdatan, turvalliseen säilyttämiseen? Ovatko SSD -levyt perinteisiä mekaanisia levyjä vähävikaisempia ja millä tavoin nämä erilaiset levyt tyypillisesti rikkoutuvat?

Tilastollisesti SSD-kovalevy rikkoutuu harvemmin

SSD -levyt rikkoutuvat jonkin verran vähemmän kuin perinteiset mekaaniset levyt (ero ei kuitenkaan ole suuri), eli puhtaasti rikkoutumistodennäköisyyttä tarkasteltaessa SSD -levyt ovat jonkin verran turvallisempia kuin perinteiset mekaaniset kovalevyt.

Mutta pelkkä rikkoutumisherkkyyden vertailu ei vielä kerro kaikkea.

SSD -levyt rikkoutuvat tyypillisesti huomattavasti vakavammalla ja datalle vaarallisemmalla tavalla kuin perinteiset mekaaniset levyt. SSD -levyjen kohdalla puhutaan valitettavan usein ns. fataaleista levyrikoista, rikkoutumisista, missä tietojen palauttaminen ei ole mahdollista tai se on ainakin todella haastavaa, työlästä ja kallista.


SSD -levyt rikkoutuvat tyypillisesti huomattavasti vakavammalla ja datalle vaarallisemmalla tavalla kuin perinteiset mekaaniset levyt. SSD -levyjen kohdalla puhutaan valitettavan usein ns. fataaleista levyrikoista, rikkoutumisista, missä tietojen palauttaminen ei ole mahdollistaHammarData

Tiedostojen palautus SDD-kovalevyiltä huomattavasti vaikeampaa

Eli vaikka SSD -levyt rikkoutuvat hieman harvemmin, kuin mekaaniset kovalevyt, niin rikkoutuessaan ne aiheuttavat laitteella säilytetyn datan pysyvän menetyksen huomattavasti useammin kuin mitä rikkoutumistilanteet mekaanisella kovalevyllä aiheuttavat.

Ja tämä on se suuri vaara SSD -levyjen kanssa: jos dataa ei ole varmuuskopioitu minnekään, ja SSD -levy rikkoutuu, aiheuttaa tuo pysyvän datamenetyksen huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä, kuin jos kyseessä olisi ollut perinteinen mekaaninen kovalevy.

“The SSD is less likely to fail during its normal life, but more likely to lose data.“

Ja koska SSD -levyjen ja mekaanisten levyjen rikkoutumisherkkyydessäkään ei ollut suurta eroa, niin SSD -levyt ovatkin itseasiassa huomattavasti vaarallisempi ja turvattomampi paikka säilyttää dataa, kuin mitä perinteiset mekaaniset kovalevyt ovat!

SSD -levyjä kannattaakin siis lähinnä suosia käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistolevyinä, missä niiden antama valtava nopeusetu tulee parhaiten hyödynnetyksi, mutta mitä tulee esimerkiksi tärkeiden kuvatiedostojen tai minkä tahansa muun tärkeän datan turvalliseen säilyttämiseen, niin kannattaa suosia perinteisiä mekaanisia kovalevyjä.

Jos vain on mahdollista, niin esimerkiksi tietokoneella olisi hyvä olla erikseen käyttöjärjestelmää ja ohjelmistoja varten nopea SSD -levy, ja sitten erillinen isompi mekaaninen levy tiedostojen, kuten kuvien ja videoiden, säilytystä varten.


Jos vain on mahdollista, niin esimerkiksi tietokoneella olisi hyvä olla erikseen käyttöjärjestelmää ja ohjelmistoja varten nopea SSD -levy, ja sitten erillinen isompi mekaaninen levy tiedostojen, kuten kuvien ja videoiden, säilytystä varten. HammarData

Lisäksi esimerkiksi datan säilyttämiseen tarkoitetut ulkoiset kovalevyt kannattaa ostaa mekaanisina levyinä, koska tällöin tiedostot ovat levyllä paremmassa turvassa kuin olisivat SSD -pohjaisella ulkoisella levyllä.

Ainoa poikkeus tähän sääntöön on levyt, joiden riski kärsiä fyysisiä kolhuja, tippumisia tms. on kovin suuri: tuollaisessa käytössä SSD -levy on turvallisempi, koska ne eivät pahemmin kärsi fyysisistä iskuista, toisin kuin mekaaniset kovalevyt, mitkä voivat rikkoutua yllättävänkin pienestä iskusta.

Lue lisää aiheesta

Aiheesta voi lukea merkittävästi lisää englanniksi, mutta valitettavasti suomenkielisiä uutisia/artikkeleita ei tästä tärkeästä aiheesta oikein ole:

https://www.zdnet.com/article/ssd-reliability-in-the-real-world-googles-experience/?ftag=TRE17cfd61&s_cid=e539&tag=nl.e539&ttag=e539

Isot ohjelmistopäivitykset ja niihin liittyvät datahävikit

Viime kuukausina on moniin erilaisiin laitteisiin tullut merkittäviä isoja ohjelmistopäivityksiä.

Windows, MacOS, Android kuin esimerkiksi IOS ovat saaneet isoja, merkittäviä päivityksiä, ja valitettavasti osa näistä päivityksistä on johtanut tilanteisiin, missä laitteella säilytetty data on hävinnyt, joissain tapauksissa menetetty jopa pysyvästi.

Niin Windowsin (April 2018 Update) kuin MacOS:n (High Sierra) viimeisin iso ohjelmistopäivitys on aiheuttanut tilanteita, missä tietokoneet ovat esimerkiksi menneet niin jumiin, että niiden käyttöjärjestelmä on lopulta jouduttu asentamaan kokonaan uusiksi samalla menettäen kaiken datan tietokoneella.

Uusi APFS-tiedostojärjestelmä tekee tiedostojen palautuksesta hankalampaa

MacOS:n ja sen High Sierra -päivityksen kanssa lisähaasteen on aiheuttanut myös tuon päivityksen mukanaan tuoma uusi APFS -tiedostojärjestelmä, mistä on seurannut omat ongelmansa ja omat tiedostojen menetys -tilanteensa (tästä voi lukea enemmän toisesta blogi-kirjoituksestamme “Varoitus: ongelmia turvallisen datan säilytyksen suhteen uudessa Apple macOS 10.13 High Sierra -käyttöjärjestelmäversiossa“).

Samalla tavalla myös Androidin ja IOS:in päivitys on joissain tilanteissa aiheuttanut laitteiden menemistä lukkoon, ja tarvetta toteuttaa laitteilla tehdasasetuksille palauttaminen, mistä myös seuraa laitteelle tallennetun datan menetys.

Samalla tavalla myös Androidin ja IOS:in päivitys on joissain tilanteissa aiheuttanut laitteiden menemistä lukkoon, ja tarvetta toteuttaa laitteilla tehdasasetuksille palauttaminen, mistä myös seuraa laitteelle tallennetun datan menetys.HammarData

Vaikka isotkaan ohjelmistopäivitykset eivät missään nimessä aina aiheuta mitään ongelmia, itseasiassa isoista uutisotsikoista huolimatta vain vähemmistö laitteista menee “sekaisin” päivitystilanteessa, niin tähän riskiin on kuitenkin hyvä varautua, koska nuo ohjelmistopäivityksen aiheuttamat datahävikit voivat olla peruuttamattomia, etenkin puhelimien kohdalla.

Tietokoneilta, niin Windows kuin Mac, tiedostojen ainakin osittainen palauttaminen on kuitenkin onneksi hyvin usein mahdollista ja autammekin tuollaisissa tilanteissa mielellämme.

Huolehdi laitteesi varmuuskopioinnista

Eli aina kun huomaa, että tietokone, puhelin tai vaikkapa tabletti ehdottaa isompaa ohjelmistopäivitystä, olisi hyvä varmistaa, että laitteella säilytetty tärkeä data on varmuuskopioituna myös jonnekin muualle, esim. ulkoiselle kovalevylle.

Potentiaaliseen harmiin nähden tuo varmuuskopioiden tarkistaminen ja toteuttaminen on hyvin pieni vaiva, ja tuo mielenrauhaa itse päivitystilanteeseen. Vaikka päivitys epäonnistuisikin radikaalilla tavalla, niin ainakin laitteella oleva data on turvallisesti varmuuskopioituna muualle, ja päivityksen sekoittaman laitteen voi vapaasti korjata asentamalla käyttöjärjestelmä uudelleen itse tai vaikkapa ottamalla meihin yhteyttä.

Lue lisää aiheesta

Lisää näistä ohjelmistopäivitysten aiheuttamista ongelmista voi lukea mm. seuraavien uutisartikkelien kautta:

http://www.iltalehti.fi/digi/201710242200482864_du.shtml

https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000005670199.html

Käytettyjen muistilaitteiden tietoturvallinen hävittäminen

Aina välillä tulee vastaan tilanne, missä on aika poistaa käytöstä vaikkapa vanha kovalevy tai esimerkiksi työkäytössä ollut muistitikku. Miten tällainen laite tulisi sitten hävittää niin, että sen sisällä olleeseen datasisältöön ei enää kukaan ulkopuolinen pääse käsiksi (pelkkä laitteella olleiden tiedostojen poistaminen tai edes levyn täysi formatointi ei nimittäin yksinään riitä)?

Miten hävität muistilaitteesi tietoturvallisesti?

Koska tämä asia ei näytä olevan hyvin selvillä edes laadukkaana ja osaavana tunnetulla Helsingin Sanomilla, on suomalainen io-tech -teknologiasivusto tehnyt asiasta informaativisen tietopaketin videon kera, ja kaikki, jotka ovat kiinnostuneet muistilaitteiden tietoturvallisesta hävittämisestä kotikonstein (sekä myös Helsingin Sanomien toimittajien), kannattaa tähän materiaaliin tutustua.


Varmin tapa minkä tahansa muistilaitteen tietoturvalliseen loppukäsittelyyn on sen fyysinen rikkominen esimerkiksi vasaroimalla tai sen läpi reikiä poraamalla.HammarData

Nyrkkisääntönä fyysinen rikkominen

Nyrkkisääntönä voidaan nämä ohjeet kuitenkin tiivistää siihen, että varmin tapa minkä tahansa muistilaitteen tietoturvalliseen loppukäsittelyyn on sen fyysinen rikkominen esimerkiksi vasaroimalla tai sen läpi reikiä poraamalla.

Jari Stålhammar (yrittäjä, DI, datapalatusten asiantuntija)


Lähteet

https://www.io-tech.fi/uutinen/video-opas-kiintolevyjen-ja-ssd-asemien-tuhoaminen/

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005494078.html

Merkillä on väliä: eri kovalevymerkkien välillä jopa valtavia luotettavuus- ja kestävyyseroja

Valtava pilvipalveluita ja pilvivarmuuskopiointia tarjoava yritys Backblaze käyttää toiminnassaan ja serverisaleissaan vuosittain lähes 100 000 kovalevyä, ja tallentaa näistä levyistä kattavasti tietoa: niiden vioittumisista/rikkoutumisista, niiden luotettavuudesta ja kestävyydestä.

Backblaze julkaisee jatkuvasti tätä tietoa kaikille luettavaksi, ja viime vuoden (2017) tiedot ovat nyt kattavasti luettavissa heidän blogistaan.

HGST/Hitachi ja Toshiba luotettavimpien kovalevyjen kärjessä

Näiden tilastotietojen valossa on helppo suositella kaikille erityisesti HGST/Hitachin sekä Toshiban kovalevyjä. Niiden luotettavuus vaikuttaa tilastojen valossa selkeästi paremmalta kuin markkinaosuudeltaan suurempien Seagaten ja WesternDigitalin kovalevyjen.

Erityisesti Seagaten levyjen vikaantumisherkkyys on tilastojen valossa surullista katsottavaa, ja näiden levyjen laatuongelmat (surkea luotettavuus) ovat itseasiassa johtaneet jopa joukkokanteeseen Seagatea vastaan, mikä kertoo näiden ongelmien laajuudesta sekä vakavuudesta.

Emme suosittele Seagatea ollenkaan

Me HammarDatalla emme suosittelekaan Seagatea tällä hetkellä ollenkaan käytettäväksi heikon luotettavuuden vuoksi, ja tästä samasta syystä on hyvä vältellä myös Seagaten kovalevyjä hyödyntäviä muita merkkejä, kuten Buffaloa ja Lacieta.

Tilanne voi tottakai kehittyä paremmaksi jatkossa, mutta ainakin näin vuoden 2018 alussa Seagaten kovalevyjen kestävyys on niin heikolla tasolla, että niitä emme voi suositella käytettäväksi.


Me HammarDatalla emme suosittelekaan Seagatea tällä hetkellä ollenkaan käytettäväksi heikon luotettavuuden vuoksi, ja tästä samasta syystä on hyvä vältellä myös Seagaten kovalevyjä hyödyntäviä muita merkkejä, kuten Buffaloa ja Lacieta.HammarData

Ja kuten Backblazen tiedoista nähdään, niin HGST/Hitachia sekä Toshibaa kovalevyhankinnoissa suosimalla välttää parhaiten kovalevyrikkojen aiheuttamat ongelmat sekä datan häviämiset.

Jos kuitenkin kovalevy, on se sitten Seagate tai vaikkapa laadukkaampi HGST, rikkoutuu, me HammarDatalla olemme aina valmiita auttamaan tiedostojen palauttamisen kanssa.

Jari Stålhammar (yrittäjä, DI, datapalautusten asiantuntija)


Lähteet: https://www.extremetech.com/extreme/222267-seagate-faces-lawsuit-over-3tb-hard-drive-failure-rates

Ransomware -haittaohjelmat ja niiden vaarallisuus tietokoneella säilytetylle datalle

Viime vuosina yhä suuremmaksi ongelmaksi tietokoneenkäyttäjille ovat muodostuneet ns. Ransomware -haittaohjelmat (kiristäjävirus), mistä varhaisempi esimerkki oli 2012 ja 2013 vuosina hyvin voimakkaasti Suomessakin levinnyt ns. poliisivirus, mikä lukitsi tietokoneen ja pyysi käyttäjää maksamaan “sakot” (lunnaat), jotta tietokoneen sai taas toimimaan normaalisti.

Lunnaiden maksaminen ei auta asiaa

Mutta kuten hyvin usein Ransomware -haittaohjelmien kohdalla, myöskään tuolloin näiden lunnaiden maksaminen rikollisten ilmoittamalle tilille ei auttanut asiaa, eikä tietokone siis lunnaidenkaan maksun jälkeen ollut käytettävissä. Pyydettyjä lunnaita ei siis yleisesti ottaen koskaan kannata maksaa, kun tietokoneeseen on iskenyt tällainen kiristäjävirus, koska tällöin menettää vain rahaa, mutta tietokonettaan ja sillä olevaa dataa ei siltikään enää saa takaisin käyttöönsä.


Mutta kuten hyvin usein Ransomware -haittaohjelmien kohdalla, myöskään tuolloin näiden lunnaiden maksaminen rikollisten ilmoittamalle tilille ei auttanut asiaa, eikä tietokone siis lunnaidenkaan maksun jälkeen ollut käytettävissä. Pyydettyjä lunnaita ei siis yleisesti ottaen koskaan kannata maksaa, kun tietokoneeseen on iskenyt tällainen kiristäjävirus, koska tällöin menettää vain rahaa, mutta tietokonettaan ja sillä olevaa dataa ei siltikään enää saa takaisin käyttöönsä.HammarData

Nykyisin haittaohjelmat saattavat kryptata tietokoneen datan

Tuo aiemmin levinnyt poliisivirus oli kuitenkin kovin lievä versio verrattuna nykyään liikenteessä oleviin kiristäjäviruksiin, sillä nykyisin tällaiset haittaohjelmat hyvin usein kryptaavat tietokoneen datasisällön. Eli vaikka tietokone pysyykin käyttökelpoisena, sille tallennettua dataa ja tiedostoja ei saa enää avattua.

Miksi tämä tilanne on niin ongelmallinen, on se, että jos tämä kryptaus ei ole purettavissa (joidenkin virusten kohdalla kuitenkin onneksi on, mutta näin ei lähellekään aina ole tilanne), niin tietokoneelle tallennettu data on suurella todennäköisyydellä tällöin pysyvästi menetetty.

Miksi data saatetaan menettää lopullisesti?

Pahimmillaan tietokoneen tiedostot eivät oikeasti edes ole kryptattuja vaan pikemminkin piloille “pilkottuja” (niiden bittisisältö on sekoitettu piloille), ja tällöin tiedostojen palauttaminen on jo lähtökohtaisesti pitkälti mahdotonta. Näistä ongelmista (aito tiedostojen rikkominen kryptaamisen sijaan joissakin tapauksissa, ja niissäkin tapauksissa, missä tiedostot on todella kryptattu, tätä kryptaamista ei valitettavan usein voi purkaa) johtuen kiristäjävirusten saastuttamat koneet tarkoittavat harmillisen usein sitä, että tietokoneelle tallennettu data menetetään.


Varmistattehan siis, että tietokoneellanne on asennettuna tietoturvaohjelmisto ja että tämä ohjelmisto on aktiivinen ja päivitetty uusimpaan versioonsa. Lisäksi varmuuskopioikaa teille tärkeä data tietokoneelta myös esim. ulkoiselle kovalevylle, jotta tietokoneen saastuessa viruksin teille tärkeät tiedostot ovat kuitenkin ulkoisella kovalevyllä turvassa.HammarData

Miten välttää datan menetykset?

Jotta tällaiselta tilanteelta välttyy, tulisi tietokoneen tietoturvasta sekä tärkeän datan varmuuskopioinnista pitää hyvä huoli. Varmistattehan siis, että tietokoneellanne on asennettuna tietoturvaohjelmisto ja että tämä ohjelmisto on aktiivinen ja päivitetty uusimpaan versioonsa.

Lisäksi varmuuskopioikaa teille tärkeä data tietokoneelta myös esim. ulkoiselle kovalevylle, jotta tietokoneen saastuessa viruksin teille tärkeät tiedostot ovat kuitenkin ulkoisella kovalevyllä turvassa.

– Jari Stålhammar (yrittäjä, DI, datapalautusten asiantuntija)

Lähteet: https://www.f-secure.com/fi_FI/web/home_fi/what-is-ransomware