Tiivistäen voidaan sanoa, että mitä suurempi on kovalevyn kapasiteetti, sitä vaikeampaa tai pikemminkin työläämpää siltä on pelastaa dataa. Tämä on lyhyt vastaus kysymykseen – miten kovalevyn kapasiteetti vaikuttaa tiedostojen pelastamiseen.
Todellisuudessa tilanne on tottakai monimutkaisempi, ja tiedostojen pelastamiseen vaikuttaa monet muut asiat, kuin pelkkä levyn kapasiteetti, ja suurikapasiteettiseltakin levyltä voi olla helppoa pelastaa dataa, jos levyvika on lievä ja/tai laitteen design muuten datapalautusten kannalta hyvä ja selkeä, siinä missä pienikapasiteettiselta levyltä voi olla hyvinkin vaikeaa pelastaa dataa, jos levyvika on riittävän vakava ja/tai laitteen design on ongelmallinen datapalautusten kannalta.
Mutta kaikesta monimutkaisuudestaan huolimatta kyllä tuo nyrkkisääntö “mitä suurempi on kovalevyn kapasiteetti, sitä vaikeampaa levyltä on dataa pelastaa” on hyvä pitää mielessä kovalevyhankintoja tehdessään. Kannattaa aina valita pienin mahdollinen kovalevy, mikä omaan käyttöön riittää. Tästä on moniakin etuja: yleensä ottaen pienempikapasiteettiset kovalevyt ovat suurempikapasiteettisia edullisempia, joten kovalevyhankinnat ovat näin edullisempia. Monien tilastojen mukaan myös suurempikapasiteettiset kovalevyt rikkoutuvat keskimäärin helpommin kuin pienempikapasiteettiset levyt, joten kooltaan pienemmän levyn valinta lisää käytössä olevien kovalevyjen kestävyyttä ja luotettavuutta. Ja todellakin lopuksi, jos levyvika sitten sattuu osumaan kohdalle, niin pienempikapasiteettiselta levyltä on keskimäärin helpompaa ja edullisempaa pelastaa dataa. Näistä syistä kannattaakin siis aina valita pienin mahdollinen omaan käyttöön sopiva kovalevy.
Mitä suuremmaksi kovalevyn kapasiteetti kasvaa, sitä monimutkaisemmaksi sen sisärakenne muuttuu: tämä pätee niin mekaanisiin kovalevyihin kuin myös SSD-levyihin. Mekaanisissa kovalevyissä suurempi kapasiteetti lisää datalevyjen ja lukupäiden määrää tehden levyn sisärakenteen monimutkaisemmaksi, ja rakenteen monimutkaistuessa levyrikkojen riski kasvaa ja tyypilliset levyrikot ovat selvästi vakavampia, kuin pienempikapasiteettisten ja yksinkertaisemmalla levyrakenteella varustettujen levyjen kohdalla. SSD-levyissä suurempi kapasiteetti lisää muistipiirien määrää ja kokoa sekä tekee levyn muistiohjaimen työstä raskaampaa. Nämä asiat jälleen lisäävät levyn vikaherkkyyttä ja muuttavat vikatilanteet keskimäärin merkittävästi vaikeammiksi, kuin mitä ne olisivat vähemmän muistipiirejä sisältävien SSD-levyjen kohdalla. Aivan samaan tapaan, kuin suurempi määrä sähkölaitteita ja liikkuvia osia lisää auton vikaherkkyyttä verrattuna simppelimmällä rakenteella varustettuihin autoihin (ja myös korjaaminen voi yksinkertaisella rakenteella varustetun auton kanssa onnistua “keneltä vain” vasaralla ja teipillä, siinä missä uusi, runsailla sähkölaitteilla varustettu auto vaatii tyypillisesti osaavaa, erikoistyökaluin varustettua merkkihuoltoa), suurempi kapasiteetti lisää kovalevyjen monimutkaisuutta ja sitä kautta vikaherkkyyttä ja vikatilanteiden vakavuutta.
Mutta vaikka kapasiteetilla on merkitystä kovalevyjen luotettavuuteen ja tiedostojen pelastamiseen levyiltä, on silti paljon tärkeämpää valita laadukkaita levyjä heikkolaatuisten sijaan. Levyn laadulla on paljon suurempi merkitys levyn kestävyyteen, kuin mitä levyn kapasiteetilla. Laadukas 8 terainen HGST:n kovalevy kestää paremmin käyttöä kuin huonolaatuinen Seagaten DM-sarjan 3 tai 4 teran kovalevy. Eli vaikka suosittelemme ostamaan pienimmän mahdollisen levyn, mikä omaan käyttöön sopii, niin vielä tärkeämpää on välttää ongelmallisia levyjä ja suosia laadukkaita, kestäviä kovalevyjä: HGST, Hitachi ja Toshiba ovat kestäviä merkkejä tilastojen valossa, siinä missä Western Digital ja erityisesti Seagate ovat ongelmallisia merkkejä kestävyyden suhteen. Tämä on kapasiteettia merkittävästi oleellisempi asia kovalevyhankintoja tehdessä, mutta pienimmän omaan käyttöön sopivan kovalevyn valinta parantaa tilannetta entisestään tekemällä tiedostojen palauttamisen vikatilanteessa helpommaksi ja edullisemmaksi. Onkin oleellista muistaa, että keskimäärin datan palauttaminen on aina (vikatyypistä riippumatta) edullisempaa pienemmältä levyltä, kuin suuremmalta. Suuremman levyn kohdalla mahdollisesti tarvittavat varaosat ovat jopa selvästi kalliimpia ja luettavaa levypintaa on merkittävästi enemmän, kuin pienemmissä levyissä. Suuremmalla kapasiteetilla varustetun kovalevyn monimutkaisempi rakenne vaikeuttaa datapalauttamista ja lisää tarvittavaa työmäärää.
Tämä hintaero voi olla hyvinkin suuri: esimerkiksi loogisella vialla varustetun 1 teran kovalevyn datapalautus onnistuu meillä 80 euron hintaan, siinä missä vaikkapa 5 teran levyn kohdalla veloitus kasvaa lähes kaksinkertaiseksi. Vakavasti lukupäävikaisen kovalevyn kohdalla (erittäin vakavasta levyviasta siis kyse, kalleimman pään datapalautuksia), etenkin tilanteessa, missä myös kovalevyn datalevypinnat ovat vaurioituneet, hintaero on vielä suurempi: 1 teran kovalevyn kohdalla datapalautus voi varaosineen, töineen ja alveineen onnistua jopa noin 300 euron hintaan. 5 teran kovalevyn kohdalla palautushinta kapuaa herkästi aivan vähintään 650 euroon, ja korkeampikin hinta on mahdollinen, eli hintaero voi kasvaa jopa merkittävästi yli kaksinkertaiseksi. Tämäkin on siis yksi asia, mikä kannattaa huomioida uutta kovalevyä omaan käyttöön ostaessa; pienempi levy on edullisempi ostaa ja siltä on myös edullisempi toteuttaa datapalautus, jos vikatilanne osuu kohdalle.
